Nainen parasta vuosikertaa

Halusin kirjoittaa kirjan vaihdevuosien medikalisointia vastaan. Naisen elämään yhtä luonnollisena osana kuin murrosikä, raskaus tai imettäminen kuuluvasta elämänvaiheesta on viime vuosikymmeninä pyritty tekemään sairaus.

Kun ryhdyin tutkimaan, mistä vaihdevuosioireilu oikein johtuu, en tyytynyt perinteiseen selitykseen estrogeenintuotannon vähenemisestä. Havaitsin pian, että suuri osa vaihdevuosioireista on hoidettavissa elämäntapavalinnoilla, ruokavaliolla ja liikunnalla.

Tämän kirjan tarkoitus on antaa naisille eväät valistuneiden ja itsenäisten valintojen tekemiseen vaihdevuosien tullessa ajankohtaisiksi, sekä valaa rohkeutta ja itseluottamusta uskoa omaan intuitioon hormonihäiriöitten hoitamisessa.

Lukemattomat naiset alkavat oireilla hormonaalisesti jopa jo ennen neljättäkymmenettä ikävuottaan. Mitä lähemmäs vaihdevuosia mennään, sitä voimakkaammaksi oireilu saattaa käydä. Kuumat aallot, öiset hikoilukohtaukset ja mielialan vaihtelut aiheuttavat hämmennystä: nainen voi menettää paitsi yöunensa myös itseluottamuksensa.

Perinteinen lääketiede suosittelee naisille tavallisesti synteettisiä hormonikorvaushoitoja tai kirurgisia toimenpiteitä, vaikka useimmat hormonaaliset epätasapainon tilat ovat korjattavissa elämäntapamuutoksilla. Hormoneihin voi vaikuttaa ruokavaliolla ja harrastamalla liikuntaa säännöllisesti. Mikäli oireet eivät tasaannu elämäntapamuutoksilla ja luontaishoidoilla, vaihtoehtoina ovat myös luonnolliset hormonikorvaushoidot, joista Suomessa on tähän asti kerrottu aivan liian vähän. Synteettisten hormonihoitojen ja kirurgian pitäisi olla viimeiset oireiden hoitokeinot.

Nainen parasta vuosikertaa -kirjan mukaan tasapainoinen terveyskäsitys ja parannustaito ottavat huomioon paitsi tieteellisen myös kokemusperäisen ja tunteellisen tiedon – hyvä terveydentila voidaan saavuttaa vain kun otetaan huomioon ihminen kokonaisuutena.

Kirjan lääketieteellisenä asiantuntijana ja käsikirjoituksen tarkistajana on toiminut lääketieteen tohtori Leena Hausbrandt.

Kirja on loppuunmyyty. Lainattavissa kirjastoista.

”Markkinoille syydetään erilaisia terveysoppaita. Milloin usutetaan syömää rasvaa, milloin keventämään vihanneksiin. Joku patistaa liikkumaan tosissaan, toinen keventämään puoleen tuntiin päivässä. Yhdessä opuksessa kehotetaan olemaan kiltti, toisessa jämäkkä, ettei tule kiusatuksi. Tiedä sitten, mikä on oikein ja kohtuullista.
Ilahduin silti tosissani kahden suomalaisen Saksassa asuvan: lääkäri Leena Hausbrandtin ja toimittaja Varpu Tavin kirjasta Nainen parasta vuosikertaa. Se on suunnattu tietysti meikäläisen ja vähän nuorempienkin ikäluokille ja kertoo, miten terveenä ja nuorekkaana pysytään ilman kauneusleikkauksia, pillereitä ja ihmerohtoja – ihan luomusti vaan. — Kirjassa on paljon faktan lisäksi fiktiota eli ohjeita mielen parantamiseksi esimerkiksi aromaterapialla, yrteillä ja väreillä. Punainen, keltainen ja oranssi auttavat mieltä. Paitsi vaatteissa värejä voi käyttää ravinnossa ja syödä värikkäitä hedelmiä ja kasviksia. Ikänäköä voi parantaa silmäjumpalla ja silmien rentoutusharjoituksella. Ihoa taas ravitsee tumma suklaa, puhdas vesi, marjat ja hedelmät sekä luonnolliset rasvat, oliivi- ja luomukookosöljy. Sen sijaan sokeri on myrkkyä iholle,
Ennen kaikkea naisten on opittava olemaan uskollisia omalle persoonalleen. Ei kaikkien tarvitse olla hoikkia tai seksikkäitä. Muutos alkaa mielestä. Näin se on.”

Pirkko Paaermaa, Ilkka 23.5.2007

”Varpu Tavi sanoo, että suurin osa naisten vaihdevuosioireista on heidän itsensä tietämättään aiheuttamia. Lisäksi hän väittää koululääketieteen epäonnistuneen naisten vaihdevuosioireiden hoidossa. Lääkärit saavat tietonsa nykyään pääasiassa lääketeollsiuudelta, eikä koululääketieteen opetuksessa tunneta mitään muita vaihtoehtoja vaihdevuosioireiden hoitoon kuin synteettiset hormonivalmisteet. Eikä koululääketieteessä ravitsemuksest puhuta muutenkaan kuin nimeksi. – Vasta ihan viime aikoina on ilmaantunut merkkejä, että lääkäreiden koulutukseen on otettu ravitsemus, Tavi paukuttaa ja jatkaa, että lääkärit eivät tiedä ravitsemuksesta keskimäärin juuri mitään.”
Esa Vihera, YLE Priima 13.4.2007